|
Arkkitehti Esko Meriluoto, Helsinki
|
Vuodesta 1981 vuoteen 2007 olen toiminut toiminimellä Arkkitehtitoimisto Esko Meriluoto. vuodesta 2007 lähtien
olen tehnyt kaikki suunnittelutyöt Data Vinci Oy:ssä. Olen Data Vinci Oy:n pääosakas ja toimitusjohtaja.
Syynä muutokseen on byrokratian vähentäminen, koska Data Vinci Oy:ssä olen tehnyt samanlaisia töitä kuin ammatinharjoittajana.
Säästyn mm. ammatinharjoittajan kirjanpidolta. Data Vinci Oy on arvonlisäverovelvollinen.
Alla on esimerkkejä töistä, joita olen tehnyt toiminimenä. Kaikki vastaavat työt teen nyt Data Vinci Oy:n nimissä.
Toivon, että rakennustarvike-esitteet, lehdet yms. lähetetään tästä lähtien Data Vinci Oy:n osoitteella. Osoite on sama
kuin arkkitehtitoimiston osoite on ollut.
Rakennussuunnittelu, esimerkkejä ( Arkkitehtitoimisto Esko Meriluoto, t:mi [1981...2007] )
Maatalouden varastorakennus Hämeenlinnaan
Alla osittain lämmitetty maatalousrakennus (15 m x 36 m), jossa on korkea konetalli, autotalli, varastohuone ja kylmä varastotila (15 m x 26 m).
"Pääsuunnittelijana" on ollut itse asiassa rakennuksen rakennuttaja, jonka ideoihin rakennus perustuu. Talo Hämeenlinnassa valmistui 2000-luvun alussa
ja katolla pyörii tuuliviiri (jota ei näy oheisessa, hollantilaisella RenderStar-2-ohjelmalla tehdyssä kuvassa). Kuvaa klikkaamalla saat näkyviin
ison kuvan (800 x 600 pix.) lumisesta ladosta. Rakennus näkyy puiden takana myös Google maps -ohjelman tienvarsikuvassa osoitteella
Vanha Härkätie 660, Finland. Samassa kuvassa vasemmalla näkyy asuinrakennus, joka on ensimmäinen suunnittelemani rakennus. Muutin
v. 1968 Maatalouskeskusten Liiton talotyyppiä opiskelijan varmuudella ja tuollainen siitä tuli.
Maatalouden konesuoja-autotalli-varastorakennus, Hämeenlinna
Rakennuksen julkisivupiirros
Konekatos vuonna 2003
Konekatos Helsinkiin
Helsinkiin suunniteltu konekatos autonosturikalustoa varten. Hallin erikoisuutena on rinteen
kaltevuutta seuraava, katoksen pituussuuntainen vesikatto, joka pudottaa lumet katoksen päähän – ei katoksen
eteen. Kantavat rakenteet tehdään kierrätetyistä teräskehistä.
Konekatosta ei koskaan toteutettu. Nyt katoksen paikalla on Vuosaaren tieliittymä ja koko maisema on muuttunut.
Myös tontilla sijainneet rakennukset, mm. vanha kestikievarirakennus on purettu.
Konekatos, suunnitelma Helsinkiin
Konekatoksen leikkaus ja pääty
Koesuunnitelma Ruoholahteen
TEKESin ja Rautaruukin Teräskerrostalo-tutkimuksessa v. 1991...92 tein koesuunnitelman
teräsrakenteisesta asuintalosta HYKSin Ruoholahden tontille. Jostain syystä arkkitehtuurikilpailun
voittanut ja tontille rakennettu sairaanhoitajien asuintalo muistuttaa pohjapiirrokseltaan ja katujulkisivultaan
kovasti tekemääni koesuunnitelmaa. Pihajulkisivu on (minun) onnekseni erilainen. Alla olevassa kuvassa on
detalji alakerroksen ulkokulmasta tehtynä RenderStar-ohjelmalla.
Teräsrakenteisen kerrostalon koesuunnitelma Ruoholahteen
Merisataman Kylpylä ja Ravintola Uunisaari, Helsinki, Uunisaari
Helsingin Uunisaaressa kolmen saunan ja kahvila-ravintolan muodostama kokonaisuus. Viimeistelyt tehtiin
kesällä 2002. Käytön aikana on tilojen haltija tehnyt muutoksia, jotka poikkeavat alkupeäisestä suunnitelmasta.
Mm. toinen sisäsauna on muutettu ravintolan kabinetiksi ja keittiön jatkeeksi on rakennettu tiiliverhoiltu kylmä varasto.
Tilat on sijoitettu suurimmaksi osaksi olemassa olevaan keskimäärin satavuotiaaseen tiilirakennukseen, joka on
toiminut maalitehtaana ja myöhemmin Helsingfors Simsällskap'in puku- ym. tiloina. Vanhat tilat on peruskorjattu
ja kahvilaa varten on rakennettu paviljonkimainen, n. 100 m²:n suuruinen lisäsiipi. Lisäsiiven paikalla oli 1900-luvun
alkupuolella puinen 4-huoneinen asuinrakennus. Rakennuksen yläkerrassa on sosiaalitilat ravintolahenkilöstölle ja
talonmiehen asunto, jota ollaan muuttamassa ravintolan kabinettitilaksi. Rakennuksen päädyssä on asunnon teräkseinen
kierreporras.
Pieni maalikeittämö päärakennuksen vieressä on laajennettu kahdeksi saunaksi. Laajennusosa on julkisivultaan hyvin
samanlainen kuin vanha tiilirakennus. Tiilisen osan kyljessä on puurakenteinen pukuhuoneosa ja saunojen ulkoterassit.
Uunisaari on Helsingin kaupungin liikuntaviraston hallinnassa ja oli suunnittelun alkaessa asemakaavan ulkopuolella
ja vielä jonkinlainen suojelukohde, joten poikkeuslupa- ja rakennuslupamenettely vei runsaasti aikaa. Ensimmäiset
pääpiirustukset valmistuivat joulukuussa 1997 (ks. alla oleva pohjapiirros), mutta kaupunkikuvatoimikunta vaati
muutoksia laajennusosaan. Toiset lupapiirustukset osoittivat, että ensimmäinen versio oli sittenkin aika hyvä,
ja toimikunta perui vaatimuksensa. Kolmas lupaversio oli hyvin lähellä alkuperäistä.
Rakentamisen kuluessa tilajärjestelyjä ja yksityiskohtia on kuitenkin muutettu sen kummemmin kyselemättä.
Ylläoleva perspektiiviluonnos kahvilaosasta on eräs toteutumaton suunniteluvaihe (klikkaa kuvaa, niin näet
sen suurempana; kuva on aikanaan tehty Data Vinci -piirtämisohjelmalla muodostetusta VRML-virtuaalimallista).
Osasyynä muutoksiin olivat työmaan inspiroimat muutokset ja erikoisuunnitelmien monimutkaistuminen ja myöhästyminen.
Esim. ilmastointilaitteisto moninkertaistui siitä, mitä alun perin oli neuvoteltu ilmastointisuunnittelijan kanssa, ja
kanavisto on siirretty salin sisäpuolelle, vaikka sille oli tila ullakon reunoilla.
Nimettynä, joskaan ei aina toimivana pääsuunnittelijana oli alusta lähtien Insinööritoimisto Projektikeskus Oy,
siitäkin huolimatta, että minun nimeni on pääpiirustusten alla. Projektikeskus myös oli päärakennuksen rakennesuunnittelijana
ja käytti huomattavan osan energiastaan minun suunnitelmieni torjumiseksi. Vastaavana mestarina oli rak.ins. Kalevi
Aittola Insinööritoimisto Raksystems Oy:stä.
Helsingin kaupungin liikuntavirasto on kunnostuttanut nykyisten rakennusten katot ja ikkunat sekä rakennuttanut
salaojituksen, routasuojauksen, meriviemärin yms. Ulkoseinän tiilipinnat on kunnostettu ja rakennuksiin asennettu
uudet ulko-ovet. Tilojen käyttäjä, Merisataman Kylpylä Oy on rakentanut sisätilat ja laajennusosan.
Sen toimesta saareen on vedetty kaasuputki, ja rakennukset ja saunat lämpiävät maakaasulla.
Kaikissa saunoissa on kaasulämmitteinen Aitokiuas. Suuressa osassa rakennusta on vesikiertoinen
lattialämmitys.
Kahvilan ideointi alkoi v.1995. Korjausrakentaminen alkoi alkusyksyllä 1998. Harjannostajaiset olivat 3.3.1999.
Ravintola on ollut käytössä kesäkuun 1999 alusta. Neljäs sauna valmistui v. 2000. Toinen sisäsauna muutettiin
kabinetiksi 2000-luvun alussa. Tällä hetkellä ravintolatoimintaa hoitaa Pörssiravintola Oy,
www-sivut www.uunisaari.com. Sivuilla on muutamia valokuvia
paikasta.
Merisataman Kylpylän suunnitelma. Pohjapiirros, alkuperäinen suunnitelma, joka ei aivan vastaa
toteutusta.
Erillisessä saunarakennuksessa on kaksi saunaa, joista isomman löyly- ja pukuhuone häämöttävät alla olevissa
pikaperspektiivikuvissa.
[Kahden ensimmäisen kuvan 3D-rakenteet on tehty Data Vinci -ohjelmistolla, muutettu VRML 2.0 -muotoon,
valittu kuvakulma Silicon Graphicsin Cosmo Player'illa ja kaapattu kuvaruudulta GIF-muotoon.
Värit eivät vastaa toteutettuja materiaaleja. Kolmas kuva on Cinema 4D -renderointi.]
Merisataman Kylpylän suunnitelma. Erillisen saunarakennuksen iso sauna. Löylyhuone ja
pukunuone-kabinetti.
Uunisaaren ravintola lännestä, mallinnettu ALLPLAN 2005:llä ja renderoitu
Cinema 4D R9:llä.
Helsingin kaupunki rakennutti v. 2004 ravintolarakennuksen kaakkoispuolelle WC-, puku- ja pesutilat uimarantaa
varten. Rakennuksessa on myös varastotilaa. Rakennuksen urakoi Meristaman Kylpylä Oy:öön kuuluva Uunisaaren Rakennus Oy.
Rakennus on puurakenteinen ja jossain määrin seurailee saaren muiden funkkis-aikakauden puurakennusten henkeä.
Suunnittelijana oli arkkitehtitoimisto Arkkitehtiryhmä A6 Oy.
Uunisaaren asemakaava vahvistettin n. v. 2006. Vuoden 2005 aikana luonnostelin ravintolan
kaakkoissivulle uuden asemakaavan mukaista poikittaista katosta, johon on tarkoitus tulla ravintolan ulkotarjoilutilaa.
Katoksen koillissivulle tulee avattava lasiseinä, jolla voidaan katkaista pihan läpi puhaltava tuuli sekä kesällä että talvella.
Katosta ei ole rakennettu, syy ei ole selillä.
Uunisaaren rakennukset olen mallintamut muutaman vuoden kuluessa Allplan-ohjelmalla. Viimeisimmät
lisäykset olen tehnyt Allplan-versiolla 2006. Alla olevat kuvat on renderoitu Allplan 2006:lla.
Allplanilla olen tehnyt katoksesta ja päärakennuksesta myös AVI-videon, joka on kuitenkin niin iso, etten
voi panna sitä ladattavaksi Internetiin.
Koko alueen yleiskuva (3D-malli). Erillinen saunarakennus vasemmalla, ravintola
keskellä vanhassa osassa ja kahvila edessä olevassa lajennusosassa.
Kaupungin rakennuttama uimarantaa palveleva pesu- ja pukutilarakennus oikealla.
ALLPLAN-versiolla 2006 tehty katosehdotus
Ehdotus ulkokatokseksi (3D-malli). Muotokieli noudattelee kahvila-laajennuksen arkkitehtuuria.
Katoksen rakennuslupahakemus on vetämässä.
Talo Matilainen
Tuusulassa on valmistunut Talo Matilainen. Rakennus sijaitsee kaavoittamattomalla alueella, joten
ensin sille haettiin poikkeuslupa. Yli 3000 m² tontilla on ennestään pieni purettava huvila-asuinrakennus ja
talousrakennuksia.
Rakennuksen muoto on rakennuttajan itsensä ideoima, vaikka muistuttaakin Tuusulan asuntomessuilla ollutta
1930-luvun tyylistä pyramiidikattoista funkkistaloa. Ideat ovat luitenkin peräisin Keski-Euroopasta.
Rakennuttajalla oli ideasta pienoismalli jo paljon ennen asuntomessuja. Muokkasin ideat pääpiirustuksiksi
paljoakaan muuttamatta rakennuksen ulkonäköä. Vain sisätiloja hieman muutettiin alkupeäisistä ajatuksista.
Omakotitalo on niin iso hanke yksittäiselle ihmiselle, että sen on syytä olla maksajansa mieleinen,
vaikka ei seuraakaan hetkellisiä muotioikkuja. Tuusulan rakennusvalvonta ei pannut vastaan, ja rakennuslupa
heltisi vuoden 2002 alussa. Talo valmistui pääosin syksyllä 2007 ja ympärisötyöt 2009.
Rakennus perustuu Palikka-muottiharkkojärjestelmään. Muottiharkot ovat paisutettua polystyreeniä
('Styrox'). Kantava betoni valetaan muottiharkoissa olevaan välitilaan (120 mm), sisäpintaan liimataan
kipsikartonkilevy ja ulkopuoli rapataan tekstiiliverkolla tuetulla ohutrappauksella. Ulkoseinien rappaustyön
teki kurssikaverini (A64), monitoimimies Wille Mikkola kesällä 2007.
Talon omistaja-rakentaja on konstruoinut talousrakennuksessa olevaan lämpökeskukseen pellettikattilan
ja talousrakennuksen ulkopuolelle pellettisiilon. Kaikki rakennukset lämpiävät pellettikattilan vedellä.
Uudessa päärakennuksessa on vesikiertoinen lattialämmitys. Massiivinen ontelolaattavälipohja puskuroi
lattialämmitystä. Yläpohja on liittolaatta (poimuteräpelti + betoni + eriste).
Jätevedet kerätään pihaan upotettuun säiliöön.
Rakennussuunnittelu, esimerkkejä ( Data Vinci Oy [1983...] )
Piharakennuksen muutos asunnoksi, Kruununhaka, Helsinki
Helsingissä Kruununhaassa on menossa pienen piharakennuksen muuttaminen asunnoksi. Asunto-osakeyhtiön hallitsema, latomona ja varastona
toiminut kaksikerroksinen piharakennus muutetaan 66 m2 asunnoksi, jonka alakeroksessa on olohuone, keittiötila ja suihkuhuone
sekä yläkerrassa erillinen makuuhuone ja porrastilan yhteydessä avoin huone, "kirjasto". Asunnon lämmöneristystä parannetaan huomattavasti,
ikkunat uusitaan, vesikatto ja välipohjat uusitaan osittain. Asuntoon tulee oma koneellinen ilmanvaihto.
Rakennus sijaitsee pienen, kesällä aurinkoisen sisäpihan pohjoisreunalla. Pihalle on pääsy vain porrashuoneen kautta, joten
ainakaan autot eivät pääse häiritsemään pihan varrella asuvia asukkaita.
Asunnon pitäisi valmistua kesällä 2010. Rakennustyötä ovat hidastaneet haitta-aineselvitykset, jotka ovat viipyneet Työterveyslaitoksessa
ja Helsingin kaupungin ympäristökeskuksessa kohtuuttoman kauan.
Alla perspektiivikuva rakennuksen ulkopuolelta.
Käsikirjatoimitus ja tutkimus
Käsikirjatoimituksia olen tehnyt enimmäkseen 1980-luvulla, mm.:
- Kattotuoliopas (Rakennuspuusepänteollisuus ja Rakennuskirja Oy)
- Betonipientalorakentajan opas (Suomen Betoniteollisuuden Keskusjärjestö SBK ja Rakennuskirja Oy)
- Harkkokäsikirja (SBK)
- Julkisivuopas (SBK ja Rakennuskirja Oy)
- Muuratut rakenteet I (Rakentajain Kustannus Oy)
- RATA 2000. Tavoitteellinen suunnittelu- ja rakentamisprosessi (TEKES, VTT ja Rakentajain Kustannus Oy)
- Teräskerrostalo-tutkimus (TEKES ja Rautaruukki). Osallistuminen tutkimusryhmään, koesuunnitelmia ja
loppuraportin kokoaminen 1991...1992. Valitettavasti Rautaruukki on pitänyt tutkimuksen ja raportin salaisena.
Työskentelin 1970-luvulla Rakennustietosäätiössä vastaavana tutkijana laatimassa standardeja ja RT-ohjekortteja.
Sen jälkeen ammatinharjoittajana olen toimittanut v. 1981 lähtien muutamia RT-kortteja, mm.:
- Paarikuljetuksen tilantarve uloskäytävissä
- Puukehä, käyttöohjeita
- Rakennusten ja rakennusosien mittajärjestely (moduulijärjestelystandardien tiivistäminen yhteen
RT-korttiin)
Rakentamistoleransseja koskeva RT-ohjekortti oli lausunnolla 1990-luvun puolivälissä, mutta
Rakennuskirja ei ole halunnut tehdä sitä valmiiksi. Taustalla saattavat olla rakennusalan lama 1990-luvulla
ja betoniteollisuuden vastustus. Betoniteollisuus on aikaisemmin julkaissut omat toleranssistandardinsa,
jotka eivät siedä kriittistä, loogista tarkastelua. Myös ISOn toleranssistandardeissa on paha virhe:
Rakentamistoleranssi voidaan ilmoittaa minkä tahansa pisteistön suhteen (peruspisteistö, tihennyspisteistö,
käyttöpisteistö). Näin ollen ei rakentamistoleranssilla ole mitään yleistä merkitystä, eikä eri
urakkatarjousten rakentamistoleransseja voida suoraan verrata toisiinsa.
Toimenkuva
Teen Data Vinci Oy:ssä rakennus- ja muutossuunnitelmia ja niihin liittyviä suunnittelu-,
rakennuslupa- ja piirtämistöitä. Esim. asuntomuutosten yhteydessä mittaan asunnon ja teen siitä pohjapiirroksen
rakennuslupaa tai myyntiesitettä varten. Mittalaitteena on Leica Disto -laser-etäisyysmittari. Suunnittelussa ja
piirtämisessä käytän suunnitteluohjelmistoja, joilla voin tulostaa väliversiot nopeasti PDF-tiedostoina tai
A3-väritulosteina, suuremmat tulosteet kopiolaitoksen kautta. Esittelykuviksi teen mallinnusta ja perspektiivikuvia
tietokonetiedostoina (JPEG, TIFF, BMP, 2D- ja 3D-PDF yms.) ja A4- ja A3-väritulosteina sekä AVI-animaatioina.
Materiaali voidaan julkaista myös Internet-sivuina.
Veloitus tuntilaskutuksena sopimuksen mukaan, alv. 22 %, ks. Data Vinci Oy.
