Trike-recumbentin edut

Trike on kolmipyöräinen polkupyörä, jossa on yksi tai kaksi etupyörää. Noja-asennossa (recumbent, Liegerad, ligfiets, nojapyörä) se on melko vakaa ajettava. Kolmipyöräisellä nojapyörällä on useita etuja autoon, tavalliseen (pysty)polkupyörään ja kaksipyöräiseen nojapyörään nähden.

Ian Sims'in perustelu siitä, miksi hän pitää kolmipyöräisistä nojapyöristä enemmän kuin kaksipyöräisistä, on ohessa: Bike or Trike?.

Nojakolmipyörän edut polttomoottorikäyttöiseen autoon nähden

• Hiilidioksidin tuotto vain pieni osa auton tuotosta (laskettuna henkilökilometriä kohden).
• Kulutus polttoaineeksi muutettuna n. 0,2 l/100 km nopeudella 16 km/h (kehon peruskulutus vähennetty). Henkilöauton kulutus henkeä kohti on n. 6 l/100 km nopeudella 48 km/h (henkilöautossa keskimäärin 1,4 henkilöä). Nojakolmipyörä tarvitsee siis vain n. 1/30 uusiutuvaa energiaa siitä, mitä auto käyttää uusiutumatonta energiaa.
• Melu olematon.
• Tilantarve ajettaessa ja pysäköitäessä pienempi kuin autolla.
• Pienen painon takia lähes vaaraton muille osapuolille.
• Halvemmat käyttökustannukset.
• Vähemmän "turhaa" ajoa (kilometreissä).
• Ylläpitää ajajan peruskuntoa.

Kolmipyöräisen edut tavalliseen polkupyörään nähden

• Ajomukavuudeltaan huomattavasti parempi kuin pystypolkupyörä.
• Noja-asennon vuoksi näköalat paremmat.
• Erikoisuutensa takia havaitaan liikenteessä paremmin (enemmän huomioarvoa).
• Taajamaliikenteessä ympäristölle turvallisempi kuin kaksipyöräiset, koska kolmipyöräisellä voi ajaa hyvin hitaasti. Täyskatettuna ei ulkoisia osia, joihin jalankulkijan varusteet voisivat tarttua yhdistetyillä pyöräteillä ja jalkakäytävillä.
• Ilmanvastus on 10...30 % pienempi kuin tavallisessa asennossa ajettavalla polkupyörällä. Ilmanvastuksen väheneminen johtuu pienemmästä poikkipinta-alasta (75...100 % normaalipyöräilijän ja -pyörän poikkipinta-alasta) ja ajoasennosta johtuvasta virtaviivaisemmasta muodosta (pienempi ilmanvastuskerroin / muotokerroin). Täyskatteella varustettuna ilmanvastus on 10...30 % tavallisen kaksipyöräisen ilmanvatuksesta. Hyöty näkyy suurempana nopeutena tai helpompana ajona, varsinkin vastatuulessa. Ilmanvastus on ketjuvetoisessa polkupyörässä suurin kitkaa aiheuttava osatekijä. Ajonopeudella 16 km/h (rauhallinen poljenta) ilmanvastus on n. 50 % vastuksista, nopeudella 25 km/h (reipas nopeus) n. 70 % ja nopeudella 35 km/h (vauhdikas nopeus) jo 80 % vastuksista tasamaalla ajettaessa. Vastatuuli korostaa huomattavasti ilmanvastuksen osuutta, koska tuulen nopeus ylittää helposti polkupyörän tavanomaisen ajonopeuden (5 m/s = 18 km/h; 10 m/s = 36 km/h).

Edut kaksipyöräiseen nojapyörään nähden

• Soveltuu hidasajoon paremmin kuin kaksipyöräinen nojapyörä, koska tasapainoa ei tarvitse ylläpitää
• Helpompi liikennevaloissa, jalkoja ei tarvitse laskea maahan. Voidaan käyttää lukkopolkimia
• Liikkeelle lähtö esim. liikennevaloista helpompaa
• Ajolinja paljon suorempi kuin kasipyöräisillä
• Ylämäissä ja vuoristossa helpompi ajettava, koska voidaan ajaa horjumatta hitaasti
• Helpompi varustaa katteella; painopiste saadaan matalalle
• Sivu- ja etutuuli vaikuttavat vähemmän ajoon. Tästä syystä myös kate sopii paremmin kolmipyöräiseen kuin kaksipyöräiseen nojapyörään
• Tavaran kuljetus helpommin järjestettävissä, erityisesti malleissa, joissa on kaksi takapyörää.

Nojakolmipyörän ominaisuuksia ja mahdollisuuksia

• Mallista riippuen soveltuu työ- ja asiointiajoon, retkeilyyn, kuntoiluun, kilpailuun, tavarakuljetukseen, henkilökuljetukseen yms.
• Osittain tai kokonaan katettuna suojaa sateelta, tuulelta ja kylmyydeltä. Voidaan tehdä ns. täyskate, jonka sisällä ajajan kehon lämpö pitää sisälämmön yllä.
• Soveltuu talviajoon, kun vetävään pyörään / vetäviin pyöriin pannaan nastarengas tai syväkuvioinen rengas. Kolmen pyörän ja matalan rakenteen ansiosta tasapaino säilyy jäisellä alustalla.
• Kolmipyörästä saadaan jää- ja pilkkiajoneuvo, kun ei-vetäviin pyöriin pannaan sukset/jalakset.

Trike-recumbentin haitat

Aivan täydellinen ajoneuvo ei kolmipyöräinen nojapyöräkään ole. Sen haittoja kaksipyöräisiin pystypyöriin ja kaksipyöräisiin nojapyöriin verrattuna ovat mm.:

• Matalan rakenteen takia autoilijoiden on tietyissä tilanteissa vaikea havaita nojakolmipyöriä, esim. risteyksessä, jossa sekä nojapyörä että auto tulevat risteykseen pysäköityjen autojen takaa. Autoilijoilla on taipumus oikaista kulmassa vasemmalle kääntyessään, jolloin risteävällä ajoradalla oleva nojapyörä on vaarassa jäädä alimmaiseksi. Tämä tilanne on sattunut kohdalleni useita kertoja. Autojen yli näkyvä turvaviiri ei tunnu parantavan tilannetta. Autoilijoilla on taipumus panna syy ilman muuta pyöräilijän tiliin, vaikka ajavat itse väärin.
• Pyörätiellä ajettaessa muun liikenteen näkeminen on heikkoa risteyksissä, joissa on reunamuuri tai tuuhea pensasaita. Pystypyörän päältä saattaa nähdä esteen yli. Nojapyöräilijän näköala vastaa suunnilleen urheuluautoilijan näkemää.
• Erilainen näkeminen ja näkyminen edellyttävät uuden ajotavan opettelua. Risteyksissä ja muuten hankalissa paikoissa on hidastettava enemmän kuin pystypyörällä. Toisaalta kiihtyvyys on parempi kuin pystypyörällä, joten hidastuksen jälkeen pääsee nopeammin vauhtiin.
• Risteyksissä korkeiden reunakivien ylittäminen on hankalaa tai edelllyttää ainakin huomattavaa vauhdin vähentämistä. Korotetulta pyörätieltä ei voi ajaa vinottain ajoradalle kaatumisvaaran vuoksi.
• Pyöräteiden leveys ei aina riitä kolmipyörälle (esim. Helsingissä Bulevardilla).
• Kun pyörillä on kolme ajouraa, kuoppaisella alustalla on ajolinja valittava tarkemmin kuin kaksipyöräisellä ajettaessa. Kaksipyöräisä tarkempi ohjaus helpottaa kyllä tilannetta.
• Kolmipyörä saattaa painaa enemmän kuin muut polkupyörät, mikä hidastaa ylämäkiin nousua, mutta lisää vastaavasti vauhtia alamäessä.

Pääsivulle  Main Page

Fillarit  Recumbents

Sivun alkuun  Top of Page