Protohippus 2
ja edelleen kehittely (Protohippus 3 ja 4)
English version
Päivitetty 2009-12-30 Last update
Protohippus 2
Lyhyt video Protohippus 2:sta YouTubessa (2008-10-11)
Hipparionin ensimmäisen varsinainen prototyypin, Protohippus 1:n rakenne on luja, mutta melko monimutkainen. Runko ja istuin koostuvat yli 70 alumiinipalasta, jotka on hitsattu yhteen. Hommaa oli paljon ja etupään jigi vaati vinojen osien takia tarkkuutta. Jotain yksinkertaisempaa piti keksiä.
Seuraavaksi yritin suunnitella mahdollisimman yksinkertaisen ja halvan rungon, materiaalina edelleen alumiini, jonka ylimitoituksesta syntyy vähemmän ylipainoa kuin teräksestä. Runkonivelenä olisivat olleet kumityynyt (ks. kuva, siniset palat), mutta epäilys heräsi kumityynyjen kestävyyden ja ohjauksen todennäköisen väpätyksen suhteen ja jatkoin suunnittelua Protohippus 1:n varmatoimisen rakenteen pohjalta.
Hipparion Protohippus 2, toisen prototyypin ensimmäinen
runkoidea: yksinkertainen, varastokokoisista alumiiniputkista
hitsattu runko, nivelenä kaksi (tai useampia) kumityynyjä.
Toinen prototyyppi, Hipparion Protohippus 2 valmistui alkukesästä 2001 ja on ollut vakituisessa ajossa vasta v. 2006 elokuusta lähtienja sitä on ajettu nyt n. 23.000 km. – Protohippus 2:n kokoonpano on seuraava:
- alumiinirunko 6063 T6 -suorakulmaputkista (40 x 40 mm² x 2/3 mm ja 18 x 100 mm² x 2 mm) ja levypaloista (2, 3, 4 ja 10 mm) ja istuinkehikko ja tavarateline pyöreästä alumiiniputkesta (22 mm x 1,5 mm)
- poljinetäisyys säädettävissä ±75 mm
- 20" (406 mm) pyörät, akseliväli 950 mm ja raideleveys n. 870 mm (suurin leveys 900 mm)
- säädettävä Flevo-kasettikeskiö (teräsrunko, SKF-kasettikeskiö)
- Shimano Nexus Intern 7-vaihteinen rumpuvaihde ja 2-rattainen keskiö 42/52, ei keskiövaihtajaa; nyt 8-vaihteinen Shimano Nexus; seiskavaihteinen kesti vain 16.000 km
- ketjunkiristimenä takavaihtaja (Shimano SIS)
- Shimano Nexus -rullajarru ja Magura Race Line -nestejarru vetävässä etupyörässä
- tavarateline istuimen alla/takana
- istuimessa Greenspeedin keltainen verkko ja kiristyskuminauha; uusi verkko on tekeillä
- Tradotimin muovitakalokasuojat (20"), 750 g/kpl
- rungon ja istuinrungon alumiiniosien paino n. 8 kg
- polkupyöräosien ja täydentävien osien (esim. nivelakseli, istuinverkko, pyörät ym.) laskettu paino vajaat 13 kg
- kokonaispaino takalokasuojineen nyt n. 22 kg.
Turhaa optimismia lienee saada aikaan entistä kevyempi pyörä, koska polkupyöräosat painavat joka tapauksessa sen, minkä painavat (Protohippus 1:ssä 14 kg, tässä 12...13 kg, koska takapyörät ovat pienet). Shimanon rumpuvaihde on melko painava, ja kaikki pienet nippelit, jotka ovat arkikäytössä välttämättömiä, tuovat mukanaan muutaman kymmenen grammaa kukin, jotkin muutama sata. Kokonaispaino on silti 1...2 kg pienempi kuin Protohippus 1:ssä (oli hieman yli 24 kg), vaikka pyörässä on takalokasuojat (joita ei ollut Ykkösessä).
Protohippus 2:n 3-ulotteinen virtuaalimalli, vanha VRML-malli (305 kB) on ohessa (VRML 2.0), vaatii selaimen lisäksi asennetun 3D-lisäohjelman (Plugin), esim. Parallel Graphics'in Cortona VRML Player'in). – Mallissa ei ole ohjausiskunvaimentajaa eikä lokasuojia ja malli on tehty kauan sitten omalla menetelmällä (esim. pyöreät putket ovat nelikanttisia). Mallia pyörittelemällä saa kuitenkin varsin hyvän käsityksen rakenteesta.
Vertaa Protohippus 4:n malliin (linkki sivun lopussa).
Istuin on kiinteä. Säätö eri pituisille jaloille tapahtuu kasettikeskiötä (Flevo) siirtämällä. Etäisyys istuinpohjan mutkasta keskiön keskelle on säädettävissä välillä 750...900 mm (eturattaiden koko vaikuttaa etäisyyteen). Protohippus 1:ssä säätö tapahtuu istuinta siirtämällä, ja minun käytössäni ko. etäisyys on 850...870 mm. Protohippus 2 sopii melko lyhyt- ja keskipitkäjalkaisille.
Maalaus on tehty alumiinipohjamaalilla ja kaksikomponenttisella akryylimaalilla (automaali). Maali on sivelty sivelimellä, koska ruiskumaalaus olisi tuhlannut maalia moninkertaisesti. Maali säilyy vuosikausia, mutta kovetin alle vuoden.
Maali kuluu istuimen sivuputkista melko nopeasti, koska istuinverkko hankaa sen vähitellen pois. Istuin pitäisi uusintamaalata vähintään kerran vuodessa (n. 5000 ajokilometrin välein).
Pienten takapyörien (20") takia lumisohjossa, jäärosolla ja pehmesässä hiekassa ajo on hieman raskaampaa kuin oli Proto 1:ssä, jossa oli 26" takapyörät. Pikkupyörät juuttuvat lumeen pahemmin kuin isot. Kesäkeleillä ei eroa ole havaittavissa.
Protohippus 2:ssa on vielä pari puutetta: Keskiövaihtajalle ei löydy tilaa, ellen kehitä omaa pidikettä tai vaihtajaa. Etuvaihtajaksi riittänee ketjun suojaputki. Takalokasuojiksi asensin kesällä 2008 kaksi Tradotimin myymää muovilokasuojaa, jotka suojaavat varsin hyvin roiskeilta. Talvella lokasuojat ovatkin tarpeellisemmat kuin kesällä, koska lumisohjo sisältää pikeä, öljyä ja humusta, jotka tarttuvat ikävästi vaatteisiin, jos lokasuojia ei ole.
Hipparion Protohippus 2 edessä ja 3-vuotias Protohippus 1 oikealla
Omasta vanhasta piirtämisohjelmastani (Jed) tulostin piirustukset kynäpiirturilla A1-paperille mittakaavassa 1:2 ja erilliset osat 1:1. Osaa 1:1-piirustuksista käytin alustana tekovaiheessa, jolloin kaltevuuskulmat, istuinputkien taivutukset yms. tulivat mahdollisimman oikein. Piirustusten puutteena on, että vinojen putkien (esim. istuintukien) mittoja en saa kovin tarkasti 2D-piirustuksista, vaan ne on määritettävä sovittamalla. Piirustusprojektiot ovat kohtisuoria projektioita (sivulta, päältä, takaa), joten vinon osan mitat eivät laskematta selviä.
Olen siirtänyt Protohippus 2:n alkuperäiset piirustukset uudempaan ohjelmaan ja tehnyt mallin 3D-ohjelmassa (Cinema 4D). Nyt on mahdollista välittää piirustukset osittain korjattuina ja englanninkielisinä PDF-muodossa (ks. kohta Protohippus 3).
Koeajon perusteella Protohippus 2:
- on ainakin yhtä stabiili kuin Protohippus 1
- on yhtä mukava kuin Protohippus 1
- pystyy lastaamaan yhtä paljon tavaraa tavaratelineelle ja istuimen alle kuin Protohippus 1
- liikkuu asvaltilla yhtä herkästi kuin Protohippus 1; pehmeässä sorassa ehkä hieman huonommin
- on pienempi ja matalampi kuin Porohippus 1; mahtuu linja-auton korkeaan tavaratilaan
- huomioarvoa liikenteessä olen parantanut turvaviirillä, jonka varressa on 3M-värikalvoa ja päässä oranssi viiri; takapyörien pinnasuojat, keltainen tavaralaatikko, takavalot ja heijastimet varmistavat näkymisen taaksepäin ja sivuille.
Hipparion Protohippus 2 ja aamukahvi joskus v. 2001
Protohippukset lossilla Turun saaristossa (2001)
Lyhyt video Protohippus 2:sta YouTubessa (2008-10-11)
Kesämatka 2009 Hipparionilla
Heinäkuussa 2009 tein Protohippus Kakkosella kolmen viikon kierroksen Pohjois-Saksan alavilla alueilla: Lüneburgin nummilla, Weserin varsilla ja Schleswig-Holsteinissa. Retkeilyvarusteet painoivat parikymmentä kiloa ja paino kasvoi sitä mukaa kuin ostin uusia karttoja ja oppaita. Painon huomasi ylämäissä, Alpeille ei olisi ollut asiaa moisella varustuksella ja nykyisellä 'moottorilla'. Varusteissa oli mukana aivan turhaan koko keittiövarustus. Saksassa ruoka on sen verran halvempaa kuin Suomessa, että keittiövälineitä ei olisi tarvinut kuljettaa mukana. Joka kylässä on vähintään yksi konditoria, josta saa sämpylöitä (Brötchen), täytettyjä voileipiä ja kahvia paljon suomalaista halvemmalla ja ehdottoman tuoreena, ja saksalaista tukevaa ravintolaruokaa ei tarvitse syödä joka päivä, kylmä ateria teltalla on helppo ja miellyttävä.
Saksan matka ainoa ongelma oli kitisevä takalaakeri, jonka rasvaaminen poisti ongelman. Vaihdoin takapyörien sisemmät laakerit syksyllä 2008 ja oli aika yllättävää, että yksi laakeri vaati huoltoa näin pian. Suojattu teollisuuslaakeri on kuitenkin helppo huoltaa.
Rengasrikkoja ei Saksassa tapahtunut, vaikka lasinsiruja oli melkein kaikkialla, pahimmillaa isoja pullon lohkoja terävät osat ylöspäin. Lasi oli yleensä kirkasta (limu-, vodka-) ja sitä oli jopa enemmän kuin Helsingissä. Schwalbe Marathon Plus -renkaat toimivat niinkuin pitikin. Ajomatkaa kertyi 1300 km. Helsingistä Travemündeen ja takaisin seilasin Finnlinesin laivalla - ainoana polkupyöräilijänä.
Saksan turisti-infot antoivat useamman kerran väärää tietoa leirialueiden sijainnista. Jos kartassa leirialueen merkki oli epämääräisesti keskellä jokea, kysyin infosta tarkempaa tietoa ja sain väärän tiedon. Leirialue oli toisella puolella jokea tai sitä ei ollut ollenkaan. Leirialueiden löytämiseksi ostin aina uusia karttoja, joiden merkinnät poikkesivat jonkin verran toisistaan. Ilmeisesti joillekin pyöräilykartoille pääsi camping-merkintä vain maksusta. Laminoidut pyöräilykartat olivat kaikkein epävarmimpia tässä suhteessa, mutta muuten varsin käteviä sadekuuroisessa säässä. Paras kartta oli kuitenkin Akateemisesta ostettu Freyta & Bernt -kartta Lünerburger Heide - Hansestadt Hamburg, mutta se käsitti vain pienen osa polkemastani alueesta; mittakaava on 1:150 000. Muovitetut pyöräilykartat ovat mittakaavassa 1:100 000 ja sisältävät kaupallista tietoa mutta myös tietoja museoista yms. Karttasarja käsittää koko Saksan, mutta karttojen saatavuus oli paikallista, siis lähinnä sain lähilalueen kartan jostain pyöräkaupasta.
Edelleenkehittely: Hipparion Protohippus 3
Protohippus 2 on tehty vaimon mittoihin sopivaksi. Istuin on edempänä kuin Hipparion Protohippus 1:ssä ja ohjausnivel ei ole enää lantionivelien kohdalla. Ero Porotohippus 1:een on kuitenkin pieni ja istuin sopii mainiosti minullekin. Niinpä olen piirrellyt Protohippus 3 -versioita, joissa sekä poljinkeskiö että istuin olisivat siirrettävät ja taka-akseli on samassa tasossa pitkittäisen runkoputken kanssa. Tällöin istuin voidaan korvata laatikkomaisella istuin-tavaralaatikkoyhdistelmällä – siis osittain paluuta Prorohippus 1:n ominaisuuksiin. Alla luonnos Protohippus 3:sta. Se muistuttaa kovasti edellistä versiota, mutta on 50 mm pitempi (akseliväli 1000 mm).
Uusin ajatus: Hipparion Protohippus 4
Kiinteä leveys (900 mm) on osoittautunut hankalaksi Euroopan junissa. Jos takapyörät saisi tavalla tai toisella kavennetuiksi niin, että kokonaisleveydeksi tulisi alle 600 mm, Hipparionin voisi vetää junanvaunuun purkamatta tavaratelineellä ja istuimen alla olevia retkivarusteita. Siksi olen hamotellut muunnosta Protohippus 3:sta: Protohippus 4. Ajatuksena on tehdä taka-akselista teleskooppi, jolloin takapyörät voisi painaa helposti (ilman työkaluja) sisään. Taka-akseleita tarvitaa kaksi, että teleskoopin liikerata on mahdollista saada riittävän isoksi (150 mm kumpikin) ja samalla sisäkkäisten putkien tukipituus riittäväksi. Takapyörät eivät siis ole pituussuunnassa aivan samalla kohdalla; ero on 40 mm.
Protohippus 4 on vielä teoriaa. Teleskoopin tekeminen alumiinirakenteeseen on vaikeaa ja siksi ajatus on vielä kesken. Teleskoopit vaativat hyvän laakeroinnin (esim. laakerimuovilla), jotteivät sisäkkäiset putket jumitu. Alla kuva Protohippus 4:stä takapyörät sisään painettuina ylhäältä katsottuna. Istuimen leveys on 320 mm ja suurin leveys takapyörien alareunassa hieman alle 600 mm.
Hipparion Protohippus 4 päältä ja sivulta
Kateluonnos Protohippus 4:ään. Katteen voisi tehdä vaahtomuovista.
Hyvä ohje on saksalaisella Wolfgang Bionin sivulla:
Fairing
Design4
Design5
Design6
Hipparion Protohippus 4:n liikkuvat osat kolmessa pienessä AVI-animaatiossa. Taka-akselit liikkuvat teleskooppisesti sisään-ulos, etupää kääntyy oikealle ja vasemmalle ja ohjaustanko kääntyy taakse-eteen.
Hipparion Protohippus 4, liikeanimaatio 1 (.ANI).
Hipparion Protohippus 4, liikeanimaatio 2 (.ANI).
Hipparion Protohippus 4, liikeanimaatio 3 (.ANI).
Protohippus 4:n virtuaalimalli (.WRL), avautuu esim. Cortona Plugin'illä 6. Mallissa näkyy, mitkä osat liikkuvat: takapyörien säätö, ohjaus ja ohjaustanko (polkimet ja pyörät eivät pyöri). Tämä tiedosto näkyy nyt toimivan Cortonan versiolla 6.0 Firefox-selaimessa (toisin kuin Cortonan edellinen versio 5.1).
PääsivulleMain Page |
FillarisivuTrikes |
Sivun alkuunTop of this Page |
