HIIHTÄMISESTÄ, O.V. Kuusela

HIIHTÄMISESTÄ, O.V. KUUSELA
Kirjoittanut Kajaanin seminaarissa 2. luokalla v. 1913

Writer © Otto Vilho Kuusela
Kajaanissa 1913
Copyright © Hannu Kuusela 1998 Finland

On sydäntalvi. Lumi peittää koko maan pinnan valkeaan vaippaansa. Hevosella tai jalkaisin matkustaminen on vaivatonta, etenkin harvaan asutuilla seuduilla. Senpätähden on pohjolan asukas jo muinoin keksinyt hyvän kulkutavan lumen päällitse.Hän hiihtää suksillansa yli kinosten ja hankien. Jo muinaissuomalaiset käyttivät tätä hauskaa kulkutapaa metsästys, y.m. retkillänsä. Nykyään on hiihtäminen hyvin yleistä. Tiettömissä seuduissa olisi matkustaminen mahdotonta, ellei tätä kulkutapaa olisi. Lapissa on hiihtäminen (porolla-ajoa lukuunottamatta) ainoa talvinen kulkutapa. Tielläkin hiihtäminen on hyvin yleistä, sillä hiihtäen matka kuluu pikemmin kuin kävellen. Talviurheiluna on hiihtäminen etusijalla ja mikäpä olisikaan sen virkistävämpää ja hauskempaa, kuin on hiihtäminen raittiissa pohjolan ilmassa. Kaikilla elämän eri aloilla kehitys kulkee eteenpäin. Samoin on se kulkenut hiihtoneuvojenkin alalla. Nuo " Kalevalassa" mainitut Lyly ja Kalhu ovat saaneet väistyä nykyaikaisten haapaveteläisten, kajaanilaisten ja torniolaisten y.m. uudenaikaisten suksien tieltä. Näitä yllämainituita hiihtovälineitä saa useimmilta urheiluvälineiden kauppiailta ja varsinaisilta suksien kauppiailta y.m. Onpa nykyään perustettu koulujakin, joissa opetetaan tekemään näitä erimallisia suksia. Muun muassa Kajaanissa on tällainen koulu. Monella paikkakunnalla tekevät miehet pitkinä talvipuhteina suksia itselleen, ja toiset tekevät niitä myytäväksikin. Etenkin Kajaanin markkinoilla on myytävänä paljon suksia. Näitä on monen hintaisia, vaihdellen niiden koon ja laadun mukaan. Hiihtotaito on erittäin tärkeä saloseudun asukkaalle. Jo nuorena hän viettää päivänsä hiihtelemällä tai mäkeä laskemalla. Saloseudun asukkaat ovatkin (joitakin poikkeuksia lukuunottamatta) kaikki oppineita hiihtäjiä. Naisetkin ovat saloseudulla hyviä hiihtäjiä. Niinpä eräs runoilija kuvaileekin pohjolan naisten hiihtoa seuraavin sanoin : "Sivakoillaan vauhdilla tuulispään, olen nähnyt tyttäres sorjat. Alas kiitävän vierua tunturipään, kuni ilman impyet sorjat. Tuo ilmiö mun lumouksiin saa, oi kymmenen virran maa." Suuriarvoinen on hiihtotaito myös lappalaisille, jotka asuvat kaukana Lapin salomailla. Hauskoja, monipuolisia, ruumista ja sielua karkaisevia ovat pohjolan talviluonnon kaikki urheilulajit. Hiihtäminen on kuitenkin paras tällainen urheilulaji. Se on pohjoismaalaisille urheilujen urheilu, kaikkien sisariensa mahtava kuningas. Ei mikään siinä määrässä karkaise jäntereitä ja tee ruumista lujaksi ja notkeaksi kuin hiihto. Ei mikään kehitä siinä määrässä neuvokkuutta ja malttia, ei mikään niin vahvista tahdonlujuutta eikä reipastuta mieltä kuin hiihto. Hauskaa on nähdä, mitenkä esi-isämme mieliurheilu viime aikoina kaikissa talviurheilua harrastavissa maissa on saanut suurta ja innokasta kannatusta. Ruotsissa ja Norjassa tehdään ahkerasti työtä hiihtourheilun edistämiseksi. Näissä maissa toimivat hiihtoseurat hyvällä menestyksellä. Onpa Suomessakin hiihtoseuroja, vaikka näiden toiminta ei ole niin vilkasta kuin olisi suotavaa. Nykyään koetetaan saada hiihtourheilua elpymään. Kilpailuja pidetään kouluissa eri luokkien kesken ja eri koulujen kesken. Samoin pidetään maakuntain kesken kilpailuja, joissa eri seurat ovat edustettuina. Mikäpä olisi sen terveellisempää ja puhtaampaa huvitusta kuin raikkaana talvipäivänä ottaa sukset jalkaansa ja lähteä metsille. Hanki kimaltelee ja raikas tuuli suhahtelee. Posket punastuvat. Rinta täyttyy puhtaalla ja raittiilla ilmalla. Huimaavaa vauhtia kiitää suksimies mäessä talvituulen ja kuusten oksien leyhytellessä kasvoja ja silmiä, kun hermojen ja jäntereiden ollessa jännityksessä. Ja " Kalevalassa" mainitaan Lemminkäisen hiihdosta seuraavaa : " Kiinnistihe, jännistihe, potkaisihe, ponnistihe. Ensi kerran potkaisihe, silmän siintämätttömähän. Kerran toisen kuopaisihe, korvan kuulumattomahan. Kolmannen kohenteleleikse, lautasille Hiitten hirven." Hiihtäminen on oikea pohjolan tapa ja meillä suomalaisilla kansallinen urheilu. Miksi emme käytä sitä vieläkin yleisemmin ? Hiihto on paras terveydenhoitotapamme. Se reipastuttaa mieltä, terästää tahtoa ja laajentaa rintaa. Siispä yhtykäämme erään runoilijan lausuntoon, kun hän suksimiesten laulussa lausuu : "Ylös Suomen pojat nuoret, ulos sukset survaiskaa ! Lumi peittää laaksot vuoret, hyv`on meidän luikuttaa ! "

Writer © Otto Vilho Kuusela
Kajaanissa 1913
Copyright © Hannu Kuusela 1998 Finland
Kaikki Oikeudet Pidätetään Kirjoittajalla
ALL RIGHTS RESERVED © Hannu Kuusela 1998 -2006 Finland
Hannu Kuusela

TUUSNIEMEN SEURAKUNTAELÄMÄÄ
Otto Vilho Kuuselan kirjoittamana v. 1943
Otto Vilho Kuusela, v. 1913
KEVÄÄN JA SYKSYN HUVIT
Otto Vilho Kuusela, 19.3.1915
MUISTOJA <> Runo 1919
O. V. Kuuselan runo 13.1.1917 Juojärvellä