Kielilläpuhuminen


Kielilläpuhuminen on raamatullinen armolahja

Usein kielilläpuhumisessa toistuu samankaltaisia sanoja, mutta on huomattava, että niin tapahtuu rukoiltaessa omalla äidinkielelläkin.


Korostan, että vastoin yleistä luuloa kielilläpuhumiseen ei tarvita minkäänlaista hurmoskokemusta. Raamatullinen karismaattisuus on aina terveen ymmärryksen hallinnassa olevaa Jumalan vaikutusta, niin myös kielilläpuhuminen. Aitoon kristilliseen uskonelämään ei muutenkaan kuulu minkäänlainen hihhulointi. Totean, että äärikarismaattisissa piireissä voidaan usein havaita suorastaan sekapäisiä piirteitä. Esimerkiksi eläinten ääntelyt ja hallitsemattomat pakkoliikkeet ovat evankeliumin tervehenkisyyttä häpäisevää demonista pilkkaa. Sellaiset ilmiöt on vahingollisina hylättävä, eikä niitä saa sekoittaa aitoon raamatulliseen armolahjaisuuteen ja Jumalan Pyhän Hengen vaikutukseen.

Kielilläpuhumista ei tarvitse kenenkään ihmisen ymmärtää, sillä uskova puhuu Jumalalle "salaisuuksia hengessä". Kyseessä ei tarvitse olla mikään nykyinen tunnettu kieli, vaikka sekin on toki mahdollista. Ilmiötä tarkasteltaessa kannattaa huomioida, että tärkeää ei olekaan se, onko kieli tunnistettavissa. Pointti on siinä, että ihmiseen tulee yhtäkkiä sellainen (yleensä pysyväksi jäävä) puhujaa itseäänkin hämmästyttävä kyky, jota ei hetkeä aikaisemmin ollut. Skeptikot pitävät sitä tietenkin aivotoimintahäiriönä, koska eivät voi nähdä ilmiölle mitään järkevää selitystä. Ilmiö on kuitenkin helposti "tarttuvana" hämmästyttävän yleinen. On selvää, että puheen tuottaminen ilman sen ymmärtämistä on epäuskoisen näkökulmasta täysin mieletöntä, jopa sairasta. Joka tapauksessa ilmiö on todellinen, sitä ei voi kukaan kiistää. Onkin huomattava, että Paavali Uudessa testamentissa varoittaa käyttämästä kielilläpuhumisen lahjaa väärin:

Kielilläpuhumista yhteisissä kokoontumisissa tulee siis välttää, ellei paikalla ole selittäjää (kts ed * ja 1.Kor14:13), koska.puhe ei tavoita ihmisten ymmärrystä. Se ei siis kaikissa tilanteissa ja varsinkaan ulkopuolisia ajatellen koidu evankeliumille hyödyksi. Kuitenkaan esimerkiksi yhteisen rukouksen yhteydessä tapahtuvaa kielilläpuhumista ei ole syytä rajoittaa. Muita raamatunkohtia: Kielilläpuhumisen lahjan voi saada rukouksen avuksi kuka tahansa Jeesukseen uskova ihminen. Kaikki uskovat eivät kuitenkaan puhu kielillä, sillä kyseessä on vain yksi monista ("vajavaisista") armolahjoista. On myös syytä huomauttaa, että kielilläpuhumisen kyky ei kerro mitään puhujan hengellisestä raittiudesta. Lisäksi on todettava, että mitkään hysteeriset kotkotukset eivät ole aitoa kielilläpuhumista vaan pikemminkin epätasapainoisen mielen tuotetta. Ei ole ylivoimaisen vaikeaa erottaa oikeaa väärästä. Esimerkiksi erään (edesottamuksiltaan melko kyseenalaisen) saarnamiehen lähes ainoa lause "gaskadikidi frandi dleeba" tai erään mummovainaan "stooden dooden pooden" herättävät lähinnä epäilyjä lahjan aitoudesta. Aito kielilläpuhuminen on näet sellainen kyky, että sitä on mahdoton jäljitellä. Voit yrittää matkia, mutta et onnistu. Aito armolahjan toiminta on luontevasti sujuvaa kieltä, jonka tuottamiseen ei tarvitse laisinkaan erityisesti keskittyä, vaan puhe soljuu lauseesta toiseen varsin helposti, ja intonaatio on erittäin luontevaa. Puheen sujuvuus riippuu toisaalta senhetkisestä Hengen täyteyden ja innoituksen määrästä sekä toisaalta "voitelusta" ja "armoituksesta" eli palvelukykyyn ja -tehtävään vaikuttavasta lahjan mitasta ja määrästä. Toisinaan puhuminen luonnistuu paremmin, toisinaan heikommin. Toisaalta lienee syytä mainita, että kielilläpuhuttaessa nimenomaan ihmisen henki rukoilee, joten ei ole ehkä tarpeellista takertua epäoleellisuuksiin eikä kiinnittää liikaa huomiota puheen autenttisuuden pohtimiseen. (Room 8:26, 1.Kor 14:14) Voidaan siis sanoa, että ihmisen henki voi rukoilla vaikka suusta tulisi siansaksaakin.

Jos tahdot kuulla kielilläpuhumista "livenä", voit mennä vaikkapa helluntaiseurakunnan rukoustilaisuuteen. Varmasti kuulet siellä kielilläpuhumista. Sitä ilmenee toki muuallakin, mutta juuri helluntailaiset ovat rohkeita puhumaan kielillä julkisesti, ja varmaankin seassa on myös aitoa armolahjaisuutta. Saatat itse alkaa puhua uusilla kielillä, kun uskoessasi evankeliumin sydämesi täyttyy riemulla ja Pyhällä Hengellä. Monille on niin käynyt. On kuitenkin huomattava, että kielilläpuhuminen ei ole eikä se saa olla mikään kristillisen uskon ydinasia. Eikä helluntaiseurakunta ole mikään ihanteellinen kristinyhteisö.

Uudesta testamentista voit lukea lisää kielilläpuhumisesta ja muista armolahjoista!